Kauas on pitkä matka, mutta se yleensä kannattaa. Rautavaaran nuorisokeskus Metsäkartano on kuin tehty seikkailukasvatukseen. Ehkä se vähän onkin. Ympäristöstä luonto löytyy kirjaimellisesti ulko-ovesta astuessa, ja tarjolla on vesistöjä, metsiä ja polkuja.
Olin mukana Erasmus+ -hankkeessa, jonka järjestivät Outward Bound Suomi yhteistyössä Outward Bound Peacebuilding -kumppanuusjärjestön kanssa. Hankkeen teemana oli rauhankasvatus seikkailukasvattaen, mikä suomeksi kuulostaa hieman kömpelöltä, mutta voi jehna, miten hyvä, antoisa ja inspiroiva koulutus se olikaan.
Viikko sisälsi erinomaisten kouluttajien vetämiä työpajoja rauhankasvatuksen periaatteista, vertaisohjaajuuteen perustuvia toiminnallisia menetelmiä sekä matalan kynnyksen talviseikkailun Tiilikkajärven kansallispuistossa, jossa pääsimme itse kokeilemaan ja elämään seikkailukasvatuksen periaatteita kokemuksellisen oppimisen kautta. Viikko toi itselleni myös lisää syvyyttä omiin arvoihini, joiden puolesta haluan työskennellä.
Pään sisäinen myllerrys on näin parin kuukauden prosessoinnin jälkeen selkiytynyt, mutta hankkeen jälkeiset päivät laittoivat aivot rullaamaan kokemusta useaan otteeseen. Paljon jäi takataskuun hyödynnettäväksi tulevaisuudessa nuorisotyön viitekehykseen, kuten toiminnallisia menetelmiä ja osaamista niiden käyttöön. Sydäntä lämmitti myös vetäjien koko olemus, josta huokui sisäinen rauha ja usko omaan asiaan. Sellainen vie mukanaan.
Rauhaa on monenlaista
Yksi viikosta saamani ahaa-elämys liittyi positiivisen ja negatiivisen rauhan käsitteisiin. Kun ihmisiltä kysytään, mitä rauha heille merkitsee, monet vastaavat seuraavilla termeillä: istua laiturin nokassa hiljaa ja yksin, tuijottaa vettä, päästä metsään yksin tai koiran kanssa, katsella puita ilman muita ihmisiä, jne. Miksi me vastaamme näin? Tätä voi kutsua negatiiviseksi rauhaksi, eli rauhaksi yhteisön ulkopuolella, pois muiden ihmisten luota.
Voiko rauhaa löytää muualtakin? Voisiko se olla sisäistä? Voisiko positiivinen rauha olla sitä, että viihdymme yhteisössä ja tuomme sinne mukanamme hyvää fiilistä? Jos minulla on sisäinen rauha ja osaan ratkaista konflikteja rauhanomaisesti, luon ympärilleni iloa ja merkityksellisyyttä ja olen todennäköisesti myös tuottavampi yhteiskunnalle.
Seikkailukasvatus ja nuorten potentiaali
Nuorten kanssa toimiessa seikkailukasvatuksessa tavoitellaan inhimillisen potentiaalin kasvua ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Seikkailukasvatusta harvoin tehdään yksin, vaikka ohjelmissa on myös yksin suoritettavia osioita. Rauhankasvatus käyttää samoja näkökulmia, ja se kiteyttää oman viikon kokemukseni yhteen. Emme voi elää tyhjiössä emmekä kaihtaa konflikteja, mutta voimme opetella ratkomaan niitä rauhanomaisesti ja viedä oppia eteenpäin, jotta osaamme seuraavalla kerralla paremmin. Metsässä tapahtuvassa konfliktissa se ratkaistaan usein paikan päällä, jotta pääsemme eteenpäin. Siirtovaikutuksen ansiosta voimme myös oppia metsässä ja hyödyntää opittua tulevaisuudessa esimerkiksi koulussa tai työelämässä.
Positiivisen rauhan hyödyt yhteiskunnalle
Suosittelen tämänkaltaista koulutusta kaikille, erityisesti johtajille ja poliitikoille, jotta yhteiskunnassa lisääntyisi inhimillinen, arvostava kohtaaminen. Saman voisi ajatella hyödyttävän isompiakin yhteisöjä, kuten kaupunkeja. Jos joku lukijoista ajattelee, että rauhankasvatus on hölynpölyä, tarkastellaan asiaa talouden ja rahan näkökulmasta.
Useat tutkimukset todistavat, että hyvinvoiva ihminen jaksaa paremmin, on tuottavampi ja hyödyllisempi yhteiskunnassa. Positiivisen rauhan indeksi (PPI) mittaa positiivisen rauhan eri tekijöitä ja vertailee niitä eri maiden välillä. Indeksi seuraa vuosittaisia muutoksia ja korostaa parannettavia asioita. Indeksin nousu ja paraneminen korreloi suoraan maan bruttokansantuotteen kanssa. On tutkittu, että maat, joissa on korkea positiivisen rauhan indeksi, ovat paremmin valmistautuneita selviämään kriiseistä, heillä on kukoistava talous, ihmiset voivat paremmin ja ovat onnellisempia, ja kansalaiset ovat tyytyväisiä elinoloihin.
Positiivinen rauha ei ole pelkästään konfliktien puuttumista yhteiskunnasta. Se ottaa huomioon myös olosuhteet, jotka edistävät yhteiskunnan hyvinvointia ja kehitystä. Positiivinen rauha määritellään asenteiksi, instituutioiksi ja rakenteiksi, jotka luovat ja ylläpitävät rauhanomaisia yhteisöjä ja yhteiskuntia. Positiivisen rauhan elementteihin kuuluu hyvä resilienssi, taloudellinen kasvu, tehokas hallinto ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus.
Emme onnistu elämään ilman konflikteja, mutta voimme oppia niiden ratkaisuissa paremmiksi. Voimme myös nuorten kanssa yhdessä kohdata niitä ja tukea nuoria siinä kuinka niitä kohdataan ja miten niistä selviää.
Luonto auttaa moneen asiaan, myös siellä erilaisten asioiden opettelu tuottaa muistijäljen, jonka voi viedä myös kaupunkiin ja omaan elämään. Itse olen ainakin vahvasti sen puolesta puhuja ja aion jatkossakin innostaa ihmisiä luontoon nauttimaan siitä, kunnioittamaan sitä ja myös ehkä hieman haastaa ihmisiä löytämään luonnossa uutta potentiaalia itsestään.
Kirjoittaja on osallistunut useisiin Erasmus-hankkeisiin ja vieläkin innostuu niiden vaikuttavuudesta ja merkityksestä osallistujille. Kansainvälinen toiminta on mahdollistanut niin ammatillisen kehittymisen kuin myös laajan ystävien verkoston.
Alkuperäinen lähde: The Institute for Economics and Peace: Positive Peace 2023 Briefing. Julkaisun suomentamisessa on käytetty apuna tekoälyä.
Blogiteksti on osa Peacebuilding skills for Youth Workers to prevent discrimination
and to build more equal, inclusive and diverse communities hanketta.
Hanke on Euroopan unionin rahoittama. Euroopan unioni tai Euroopan koulutuksen ja kulttuurin toimeenpanovirasto (EACEA) ei vastaa julkaisun sisällöstä.
Comentarios