Toiset juuret

Aika: VK 35-42 /2017

Paikka: Espoo

Kohderyhmä: AIVA-opiskelijat. Luontohankkeeseen valikoitui kaksi ryhmää, A ja B.

 

Projektin tavoitteet

Projektin tavoitteena oli kehittää nuorten pakolaisten kotoutumista, hyvinvointia ja mielenterveyttä edistävä toimintamalli, joka voi jäädä osaksi koulujärjestelmää ja nuorten arkea, sekä se, että nuoret oppisivat ottamaan vastuuta omasta toiminnastaan ja suunnittelemaan päiviään; esimerkiksi muistaisivat ottaa mukaan tarvittavat varusteet ulos lähtemistä varten.

Tavoitteena oli myös luoda nuorille turvallinen ryhmäympäristö, jossa he voivat kokea yhteisöllisyyden ja osallisuuden tunnetta.

 

Luonto on perinteisesti suomalaisille tärkeä, ja metsä merkitsee turvaa ja rauhaa. Pienestä pitäen opimme etsimään syötävät marjat ja sienet, kiipeämään puihin ja liikkumaan vaikeakulkuisissa maastoissa. Toiset juuret -hankkeessamme halusimme tuoda suomalaisen luontokulttuurin nuorille, joiden ensimmäiset juuret ovat muualla ja polku on tuonut heidät Suomeen kaukaa, maista joissa metsään meneminen ei kuulu arkeen. Halusimme antaa nuorille pakolaisina ilman vanhempiaan saapuneille mahdollisuuden kasvattaa juurensa myös uuteen kotimaahan, auttaa heitä löytämään itsestään metsän voimaa, opettaa heille luonnossa tarvittavia taitoja ja siten tarjota vaihtoehtoinen tapa mielekkääseen ja ilmaiseen vapaa-ajan viettoon.

 

Mitä tehtiin

Projekti koostui yhteensä kahdeksasta päivästä, jotka vietettiin ryhmien kanssa luonnossa erilaisten tehtävien parissa.
Ryhmät haettiin Espoon Tapiolan Omniasta, jonka jälkeen matkattiin päivän luontokohteeseen kävellen tai julkisen liikenteen voimin.
Päivien aikana opeteltiin suomalaisista vuodenajoista, kartanlukua sekä kaupunkisuunnistusta eri rasteille, harjoiteltiin reflektiota sekä palautteen antamista erilaisten janojen avulla, harjoiteltiin ongelmanratkaisua, opeteltiin  uusia luontoon liittyviä sanoja ja erilaisia tapoja viettää luonnossa aikaa. Retkeilytaidoista opeteltiin trangian käyttöä, jokamiehenoikeuksista, kiehisten vuolemista ja halkojen tekemistä, teltan pystytystä, nuotion sytyttämistä sekä suunnistamista.

Projekti huipentui yön yli retkeen Nuuksiossa, johon osallistui lopulta vain neljä, kahdestatoista ilmoittautuneesta. Retkellä päästiin kokeilemaan kanoottimelontaa sekä kalliolaskeutumista.

 

Saavutetut tulokset

Nuorten heikon kielitaidon vuoksi muun muassa ohjeiden ymmärtämisessä oli haasteita ja reflektointi sekä palaute jäivät vähälle. Myös yhteisen kielen puuttuminen ryhmältä aiheutti levottomuutta ja keskittymisvaikeuksia ja harjoitteiden loppuun viemisessä oli haasteensa. Halu auttaa muita ryhmäläisiä esimerkiksi tulkkaamisen keinoin olivat kuitenkin jatkuvasti näkyvillä. Suurin osa nuorista nauttivat ulkona tekemisestä ja suomalaiseen luontokulttuuriin sekä omaan lähiluontoon tutustuttaminen onnistuivat kiitettävästi. Myös nuorten toimintakyvyn, suunnittelukyvyn ja elämänhallintataitojen parantumisessa oli nähtävillä muutosta, joka näkyi muun muassa muistamalla ottaa tarvittavat varusteet mukaan, miettimällä etukäteen päivän ulkoilua ja pohtimalla ehtiikö kaupassa käydä ennen kurssin alkua.

Ryhmäytymisessä ei ollut nähtävillä muutosta ja vain osa nuorista oli jokaisella kerralla mukana. Suurin osa nuorista oli lähtökulttuureilleen tyypillisesti avuliaita ja yhteisöön suuntautuneita, ja tietynlainen kunnioituksen ilmapiiri oli olemassa. Käytännön luontotaidot, kuten trangian käyttö, tulenteko ja puukon käyttö onnistuivat taitavasti ja ne olivat nuorille myös mieleistä puuhaa. Suomenkieli myös karttui valtavasti ja toi monelle onnistumisen kokemuksia.