Suomen luonto tutuksi

Aika: 20.-24.11.2017

Paikka: Lohja

Kohderyhmä: Luksian ammatillisen koulun maahanmuuttaja VALMA -ryhmä, 5-12hlö (18-50-vuotiaita aikuisia)

 

Projektin tavoitteet

Projektin tavoitteena oli maahanmuuttajien kotouttaminen suomalaisen luontokulttuurin kautta; kuinka toimia ryhmässä muita huomioiden, suomalaiseen kulttuuriin kuuluvien arvojen, kuten naisen ja miehen välisen tasavertaisuuden ymmärtäminen, opettaa jokamiehenoikeudesta sekä luonnossa liikkumisen taitoja ja kehittää itsereflektointikykyä sekä minäpystyvyyttä.
Tavoitteena oli, että osallistujat pystyisivät soveltamaan ja siirtämään opittuja taitoja arkielämään ja sen haasteisiin; koulunkäynnin helpottuminen, luokan keskinäisen toiminnan helpottaminen, mahdollistaa ulkona tekeminen ja retkeily itsenäisesti omalla vapaa-ajalla.

 

Mitä tehtiin

VALMA-ryhmään kuului 15 oppilasta, mutta projektiin osallistui vaihtelevasti 5-12 oppilasta, joista 5 henkilöä osallistui jokaisena päivänä.

Viidestä päivästä kolme päivää tapahtui päiväopetuksena Lohjan Gunnarlan majalla ja kaksi yön yli retkenä Lohjan Partioniemessä. Sen lisäksi ennen ryhmätymisviikkoa pidettiin ennakkotapaaminen, jossa käytiin läpi viikon ohjelma, tarvittavia varusteita ja vaatetusta ja esiteltiin paikat joissa viikko vietetään.

 

Päivät alkoivat aamupiirillä ja tulevan päivän läpikäymisellä. Päivän aikana tutustuttiin ryhmään ja ohjaajiin erilaisten elämyspedagogisten ryhmäytymisharjoitteiden avulla. Ryhmässä toimiminen, ongelmanratkaisu ja reflektiot sekä luonnossa liikkumisen oppiminen olivat osa jokaista päivää. Ensimmäisten päivien tavoite olikin valmistaa oppilaita yön yli retkelle ja opettaa erilaisia yön yli retkellä tarvittavia taitoja. Jokainen ryhmäläinen oppi jotain uutta ja positiivisia luontokokemuksia tuli päivittäin.
Opeteltu taitoja olivat tulenteko, puukon ja kirveen käyttö, trangian käyttö, nokipannukahvien teko, teltan pystytys, makuupussissa nukkuminen, suunnistaminen, kartanluku, puolijoukkueteltan pystytys ja saunan lämmitys.

 

Saavutetut tulokset

Ryhmäyttäminen yleisellä tasolla oli haastavaa, sillä ryhmä muuttui päivittäin ryhmäläisten vaihtelevasta osallistumisesta johtuen. 5 samaa ryhmäläistä osallistui joka päivä, muuten ryhmäkoko vaihteli 5-12 välillä. Ryhmässä oli aluksi havaittavissa pieniä kuppikuntia ja selkeä sukupuolijakauma; naiset naisten kanssa ja miehet miesten kanssa. Loppua kohden nämä kulttuuritaustoista johtuvat toimintaa rajoittavat rajat alkoivat kuitenkin hälvetä. Myös toisten auttaminen sekä yhdessä tekeminen kasvoivat loppua kohden.
Viikon aikana negatiiviset tunteet luonnosta ja metsästä muuttuivat positiivisiksi. Suomalaiseen luontokulttuuriin tutustuminen toi monelle konkreettisesti esiin sen mitä esimerkiksi omien lapsien kanssa metsään voi lähteä tekemään; marjastus, sienestys, retkeily, telttailu, eläinten ja lintujen bongaus, rauhoittuminen.

Minäpystyvyyden tunnetta ja tasa-arvoista asemaa, etenkin naisten kohdalla pystyttiin kasvattamaan uusien taitojen oppimisen kautta, joilla myös rikottiin tiettyjä sukupuolirooleja; kirveen ja puukon käyttö, halonhakkuu, nuotion sytytys, teltan pystyttäminen ja johtaminen sekä ohjeiden anto.

Itsereflektoinnissa toimivat parhaiten fiilisjanat sekä piirtäminen, sillä monelle itsensä ilmaiseminen kielellisesti oli haastavaa heikon kielitaidon vuoksi. Reflektoinnissa ei myöskään päästy kovin syvälle, sillä ryhmäläisten oli hankala avautua toisilleen ja ohjaajille osittain varmasti muuttuvan ryhmän kokoonpanon vuoksi ja osittain puuttuvan yhteisen kielen vuoksi.