Elämän tarkoitus on oman potentiaalin tunnistaminen ja aktivoiminen 

Vaikka Suomea pidetään monessa suhteessa tasa-arvon mallimaana, on suomalainen työelämä yksi segregoituneimmista koko EU:n alueella. Sukupuolten välinen segregaatio on pysynyt samanlaisena jo lähes 40 vuoden ajan vaikka Suomi ja maailma ovat tuossa ajassa muuttuneet ja kehittyneet ennennäkemättömän paljon. Sukupuoliin kohdistuvat odotukset istuvat edelleen tiukassa ja meistä jokainen on osa ilmiötä, vaikka emme aina tiedostakaan sukupuolten vaikutusta omiin valintoihimme.  

 
Sukupuolen mukainen segregaatio näyttäytyy moniulotteisena ja vaikeana ongelmana. Jonkinlaista edistymistä on toki tapahtunut mutta segregaatio lievenee hitaasti. Huolimatta siitä, että ilmiötä on pyritty monien eri toimijoiden taholta aktiivisesti purkamaan, kehitys on ottanut välillä jopa takapakkia tai pysähtynyt.  Nuorten valintoihin peruskoulun jälkeen vaikuttaa erityisen vahvasti sosialisaatio, feminiinisyyteen ja maskuliinisuuteen sekä ammatteihin liittyvät sukupuolittuneet käsitykset, alojen tuttuus, koulutus- ja ammattialoihin liitetyt negatiiviset puolet sekä sosiaalinen ympäristö. Koulu ei suoraan luo näitä käsityksiä, mutta niitä muodostuu kaikkialla koulussa piiloisina käytäntöinä, vuorovaikutuksessa sekä oppimateriaalien ja opetussuunnitelmien rivien väleissä.  Sukupuolten erot ja vaikutukset näkyvät paitsi oppilaiden toiminnassa, mutta myös opettajien toiminta ja käsitykset oppilaista vaikuttavat kouluympäristössä.  

 
Käsityksiä maskuliinisuudesta ja feminiinisyydestä rakentuu koulussa monin tavoin. Sukupuoleen liittyvät käsitykset puolestaan heijastuvat eteenpäin sukupuolittuneina käsityksinä ammateista. Verratessa omia kykyjä ja ominaispiirteitä ammatteihin liittyviin vaatimuksiin, osa ammateista näyttäytyy helposti epäsopivana itselle, joka voi luonnollisesti estää alalle hakeutumisen. Ongelmallisin segregaatiota tuottava ja rakenteita sekä käytäntöjä ylläpitävä asia koulussa vaikuttaa olevan sukupuolineutraalisuus, vaikka sillä pyritään tavoittelemaan tasa-arvoa. Tasa-arvo nähdään myös jo saavutettuna asiana, jolloin sukupuolittuneita rakenteita ei aleta edes kyseenalaistamaan ja eroja ei huomata. Todellisuudessa erojen kieltäminen antaa lisää tilaa sukupuolittaville käytännöille ja vanhat odotukset ja oletukset säilyvät piiloisina kaikkialla koulun arjessa.  

 
Outward Bound Finland ry:n ja LAB Ammattikorkeakoulun Euroopan sosiaalirahaston rahoittamassa Roolipeli-hankkeessa tehtiin kahden vuoden ajan (2020–2022) sinnikkäästi työtä sukupuolisegregaation purkamisen eteen. Aihe oli meille tärkeä useastakin syystä eikä vähiten siksi, että meillä kaikilla on oikeus tehdä omaa elämää koskevia valintoja sukupuolistereotypioista -ja normeista vapaasti. Hankkeen taustalla oli havainto viime vuosina julkaistuista uusista tutkimuksista, joissa naisten ja miesten erilaisten koulutus- ja työpolkujen syitä perustellaan, erityisesti vauraissa ja tasa-arvoisissa maissa, yksilöiden erilaisilla valinnoilla ja kyvyillä, jonka seurausta sukupuolittuneet valinnat olisivat. Nämä tutkimukset kuitenkin perustuvat oletukseen, että ihminen tekee koulutusvalinnat rationaalisesti hyödyntäen kaikkea saatavilla olevaa tietoa. Tämä lähtökohta tietenkin jättää syrjään sen kuinka epärationaalisia ihmiset usein ovat ja vahvistaa käsitystä siitä, että sukupuolenmukaiselle segregaatiolle ei voi eikä tarvitsekaan tehdä mitään. 

 

Hankkeemme tärkein tavoite oli purkaa koulutusalojen sukupuolisegregaatiota kohdentamalla toimenpiteitä nimenomaan segregaation jatkuvaan purkamiseen. Halusimme tarjota kasvatus- ja ohjausalan ammattilaisille uudenlaista osaamista aiheen käsittelyyn koulutusten, työpajojen ja konkreettisten segregaatiota purkavien menetelmien muodossa. Valitettavan usein hyvienkin hankkeiden tulokset jäävät lyhytaikaisiksi mutta kouluttamalla nuorten parissa työskenteleviä ammattilaisia pystyimme vaikuttamaan pidempiaikaisesti segregoiviin järjestelmiin ja epätasa-arvoon. Halusimme rohkeasti ja ennakkoluulottomasti yhdistää ilmiön tarkasteluun ja sen purkamiseen kokemuksellisuuden ja elämyspedagogiikan. Koska meillä jokaisella on kokemuksia sukupuolisegregaatiosta omasta elämästämme, kokemukset ja niiden reflektointi olivat erittäin hyvä ja luonteva lähtökohta aiheen käsittelylle. 

 

Psykologian näkökulmasta stereotypiat kehittyvät siksi, että normit helpottavat ajattelua. Stereotyyppinen ajattelu voi kuitenkin pahimmillaan luoda haitallisia, elämää rajoittavia ennakkoluuloja. Ihmisenä kasvu on muutosta ja kehittyessämme muutamme jollain tavalla toimintatapojamme, ajatusmallejamme, asenteitamme ja uskomuksiamme joko itsestä, toisista tai elämästä yleensä. Lähtökohta omien uskomusten purkamiseen on se, että opimme ymmärtämään oman mielemme sisäistä puhetta ja tiedostamaan ajatuksiamme.Olemme kaikki täynnä pieniä ja suuria elämää rajoittavia uskomuksia; mitä ja miten tulisi tehdä työtä, millaisia asioita tulisi opiskella, mihin keskittää huomiomme, miten olla ja ajatella, missä ja milloin kokea tunteita ja niin edelleen. Stereotypioista tulee herkästi myös itseään toteuttavia kehiä. Meidän sisäinen maailmamme on meihin istutettujen ehdollistumien kontrolloimaa enemmän kuin edes haluaisimme myöntää. Tahdommehan ajatella itsemme vapaiksi. Kuten Nadler ja Luckner (1997) määrittelevät; yksilön kasvun ensimmäinen vaihe on tietoisuuden herääminen. Elämyspedagogisessa toiminnassa herätellään nimenomaan tietoisuutta omasta itsestä; ajatuksistamme, tunteistamme, reagointi- ja toimintamalleistamme sekä ennakkoluuloistamme monin tavoin. Stereotypioiden purkamisessa tärkeää on niiden tiedostaminen ja kyseenalaistaminen. Omien toiminta- ja ajatusmallien tiedostamisen jälkeen yksilön tehtävänä on päättää ottaako hän vastuun muutoksesta itselleen vai ei. Vasta vastuun ottamisen jälkeen alkaa uuden kokeilu ja onnistuessaan kokeilut saavat vahvistusta ja täten paremman mahdollisuuden siirtyä osaksi omaa arkea ja uutta tapaa suhtautua johonkin asiaan.  

 

Koulumaailman säännellyt oppimisympäristöt sekä opetustekniikat -ja strategiat johtavat edelleenkin usein siihen, että elintärkeitä oppimista vahvistavia elementtejä kuten mahdollisuus subjektiivisten kokemusten pohdintaan, havaintojen tekemisen ja luovaan oppimisen menetetään. Vaikka elämyspedagogiikka itsessään ei anna yksinkertaisia ratkaisuja tai suoria vastauksia tähän ongelmaan, sen arvo erilaisten yhteiskunnallisten ilmiöiden käsittelyssä perustuu aitoihin kokemuksiin, jotka parhaimmillaan reflektion kautta herättävät pohtimaan ja kyseenalaistamaan omaa sisäistä maailmaamme ja sitä kautta taas paremmin ymmärtämään, kasvamaan ja omaksumaan jopa uutta maailmankuvaa. Toimiminen arjen totuttujen toimintaympäristöjen ulkopuolella, itselle sopivan kokoisten ja kokonaisvaltaisten haasteiden äärellä, auttaa usein meitä näkemään niitä vahvuuksia, potentiaaleja ja mahdollisuuksia mitä meissä itsessämme on. Lisäksi luonto toimintaympäristönä vapauttaa yksilöitä heihin kohdistuvista ennakkoluuloista asettamalla meidät tasa-arvoiseen ja roolittomaan asemaan. Kokemuksellisilla menetelmillä on mahdollista kehittää niin tiedollista, emotionaalista, sosiaalista, psyykkistä kuin fyysistäkin puolta itsessämme ja tämän kokonaisuuden tietoinen huomioiminen voi auttaa kasvattajia ja ohjaajia käsittelemään ja purkamaan haitallisia ilmiöitä, jotka koskettavat meitä kaikkia. Muutokset lähtevät lähes aina yksilötasolta ja maailma kompleksisine ilmiöineen ja haasteineen tarvitsee näitä rohkeita tienraivaajia ehkä enemmän kuin koskaan. Yhteenkuuluvuuden ja heimovoiman tarve on suuri mutta meissä kaikissa on potentiaalia raivata uutta uraa leveämmäksi. Kokemalla, että muutos ja vapaus eivät ole uhkia annamme sekä itsellemme että muilla tilaa toteuttaa itseämme vapaammin kuin kulloinenkin yhteiskunnan luoma uskomus ja sen tuoma normaali antavat myöden.  
 

Hankkeen loppujulkaisuun ”Yli stereotypioista – keinoja sukupuolittuneiden alavalintojen purkamiseen” on koottu hankkeen aikana kehitettyjä ja pilotoituja käytännön harjoituksia, menetelmiä ja materiaaleja sukupuolisegregaation purkamiseen ohjaus-, opetus- ja kasvatustyön arjessa. Suuri osa menetelmistä on tarkoitettu nuorille, mutta mukana on myös aikuiskoulutukseen tai organisaatioiden kehittämiseen sopivia menetelmiä ja materiaaleja. Monia harjoituksia voi soveltaa sekä aikuisille että nuorille, ja julkaisusta löytyy monipuolisesti tehtäviä sekä yksilö- että ryhmätyöskentelyyn. 

 

Elina Elme 

Toiminnanjohtaja 

Outward Bound Finland ry.  

 

Lähteet:  

Lahtinen, Jenni 2019. ”Mikä ois mun juttu” – nuorten koulutusvalinnat sosialisaatiomaisemien kehyksissä: Purkutalkoot-hankkeen loppuraportti.  

Falk, A. and Hermle, J. (2018), “Relationship of gender differences in preferences to economic development and gender equality”, Science, Vol. 362 No. 307. 

Helsingin Sanomat 19.11.2018: ”Miesten ja naisten erot kasvavat, kun tasa-arvo lisääntyy – Odottamaton ’tasa-arvon paradoksi’ on havaittu useissa tutkimuksissa”. 

Tiede 19.11.2018, ”Viikon gallup: Yllättääkö tasa-arvon paradoksi”, saatavilla: https://www.tiede.fi/artikkeli/artikkelit/viikon-gallup-yllattaako-tasa-arvon-paradoksi.