Elämyspajan #munrinkasta löytyy vakiovarusteena yllätyksellisyyttä

Elämyspedagogiikan rinkkaa kannetaan ahkerasti Jyväskylässä Sampo Salon ja Katri Niskalan toimesta. Syksyllä 2013 aloitti Jyväskylän kaupungin nuorisopalveluiden Elämyspaja, joka on Nuorten taidetyöpajan toimintaa. Elämyspajassa työpareina työskentelevät Sampo ja Katri hyödyntävät omassa työssään elämyspedagogiikkaa monella tapaa.

Alun perin elämyspedagogiikka alkoi kiinnostaa minua omien kokemusteni myötä. Omat vaellukset nuoruudessa ovat jääneet mieleen hienoina kokemuksina, ja niiden kautta olen myöhemmin alkanut ymmärtää elämyspedagogiikan perustaa – ympäristön merkitystä yksilön ja ryhmän kasvamisessa, Sampo kuvailee.

Elämyspajan toiminnassa hyödynnetään erilaisia toiminnallisia menetelmiä, elämyspedagogiikkaa ja seikkailukasvatusta.

-Termeillä voi mehustella loputtomiin, mutta toiminnan keskiössä on aina yksilön kasvu ryhmän jäsenenä, monesti itselle vieraassa ympäristössä tai tekemisessä. Elämyspaja on prosessi, jossa toimitaan omaa itsetuntoa tutkiskellen ja omaa toimintaa ryhmältä saatuun palautteeseen peilaten, Sampo kuvailee.

-Nuorten kanssa retkeilemme, boulderoimme, melomme, leikimme, ratkaisemme ongelmia ja koemme vahvasti yhdessä erilaisia toiminnallisia asioita sekä reflektoimme kokemaamme, Katri jatkaa.

Katri on ollut mukana Elämyspajassa vuodesta 2014.

-Aloitin työt Sampon työparina Elämyspajassa yksilövalmentajana 2014. Siitä alkoi minun matkani elämyspedagogiikan ja seikkailukasvatuksen maailmaan. Uusien asioiden äärellä minussa alkoi tapahtumaan paljon kasvua. Matkani kohti omia rajoja on ollut melkoinen, ja se vain jatkuu minua vahvistaen, Katri kertoo.

Myös Katrille luonto on tärkeä osa arkea ja työelämää.

-Minulla on aina ollut vahva luontosuhde, ja tunnen vahvasti luonnon äärellä. Luonnossa tunteet ja aistit ovat auki syventäen yhteyttä omaan itseen. Luonto maadoittaa minut ja mahdollistaa läsnäolon hetket nuorten kanssa, Katri iloitsee.

 

Luonnon vaikutukset ohjaustoiminnassa saivat työparin myös osallistumaan Outward Bound Finlandin koulutukseen. Molemmat vahvistivat omaa elämyspedagogista osaamistaan Kohti Kokonaisvaltaista Ohjaajuutta -kurssin avulla.

-Koulutus vahvisti oman osaamisen arvostusta ja sitä, että on kulkenut jo pitkään haluamaansa tietä ohjausalalla. On hienoa huomata, että omaa osaamista arvostetaan. 

Koulutuksen jälkeen olen kiinnittänyt enemmän huomiota reflektiivisyyteen omassa työssäni, Sampo kertoo.

Sampo ja Katri osallistuivat KKO:lle peräkkäisinä vuosina, jotka olivat heidän kokemustensa vertailun perusteella hyvin erilaisia ryhmän ja osallistujien kokemusten perusteella. Tämä onkin totta, sillä jokainen ryhmä muodostaa oman erilaisen kokonaisuutensa.

KKO:lla syvennytään elämyspedagogisiin teorioihin ja niiden soveltamiseen käytännössä. Koulutuksen aikana käymme läpi kaikki olennaiset elämyspedagogisen kurssin elementit sekä harjoittelemme niiden suunnittelua ja toteutusta. Koulutuksen jälkeen osallistuja osaa hyödyntää elämyspedagogiikkaa ja sen menetelmiä lasten ja nuorten kasvun tukemisessa ja ohjaamisessa sekä turvallisen ryhmän muodostamisessa. Katri koki, että tämä sopi hyvin hänen työnkuvaansa, sillä:

-Työssäni kannustan ja mahdollistan nuoria etsimään rajojaan ja vahvuuksiaan.

Koulutus on tarkoitettu nuorten ja nuorten aikuisten kanssa työskenteleville kasvatus- ja sosiaalialan ammattilaisille, sekä henkilöille, jotka haluavat työskennellä luontoympäristössä ja saada lisää kasvatuksellisia tavoitteita omaan työhönsä. Koulutus tähtää osallistujan omaan henkilökohtaiseen kasvuun.

-Outward Boundin Kohti Kokonaisvaltaista Ohjaajuutta -koulutus vahvisti käsitystäni reflektoinnin tärkeydestä, ja opetti minua väistymään ohjaajana hieman enemmän sivuun, jotta ryhmä voi kasvaa vastuunkantamiseen, Katri pohtii.

Läpikäytäviä teemoja kurssilla ovat muun muassa kokemuksellisuus ja kokemuksellinen oppiminen, turvallisuus ja turvallisen ryhmän muodostaminen, ohjaajan rooli nuoren kasvun ja kehityksen tukena, reflektointi ja elämyspedagogiikan soveltaminen käytännössä.

  

Mitä Sampo ja Katri sitten pakkaavat omiin rinkkoihinsa?

-Työrinkkaan pakkaan EA-setin, jota harvoin kuitenkaan tarvitsen. Eväät ovat myös tärkeät. Pakkaan aina rinkkaan tavaroita, joita tarvitaan, jos jokin menee retkellä pieleen. Paradoksaalisesti pakkaan rinkkaan ajattomuutta, vaikka yleensä minä olen retkillä se, joka huolehtii aikatauluista, Sampo naurahtaa.

Sampo kertoo myös, että koska retkellä on usein jokin tavoite, niin rinkassa on myös retken teemaan tai viitekehykseen liittyvää välineistöä. Normikalustona rinkassa on myös yllätyksellisyyttä. Työrinkka on siis täynnä erilaisia asioita, mutta mitäs omaan seikkailurinkkaan pakataan?

-Rinkkaani pakkaan mukaan iloa, pienten ihmeellisten asioiden ihmettelytaitoa, rakkautta sekä kahvia ja suklaata, Katri kuvailee.

-Omaan rinkkaan pakkaan koskikajakin, kiipeilytossut, kalavehkeet tai sieniveitsen. Ja ihan hirveästi aikaa itselle. Omille reissuille lähtee mukaan paljon nöyryyttä, Sampo lisää.

 

Roosa Sallinen