• Suomeksi
  • In English
Seikkailukasvatuspäivät 2016 » Tilaa uutiskirje

Luonto puhukoon puolestaan

Asiantuntijamme ovat kirjoittaneet kolmiosaisen kirjoitussarjan yhteiskuntamme nykyisestä luontosuhteesta ja luonnon asemasta kasvattajana. Esimerkkeinä omia kokemuksiaan ja havaintojaan käyttäen he kirjoittavat näkemyksistään liittyen elämyspedagogiikkaan. Näkökulmia on työstä ja omasta elämästä, nuorista ja aikuisista. Kasvattaako luonnossa oleminen itsessään? Vai kasvattaako tekeminen ja reflektointi? Millä tavalla ja onko siitä hyötyä? Mikä on ohjaajan tai opettajan rooli nuoren kasvattamisessa? Millaista kasvatuksen tulisi olla?  

OSA1: Kimi

Antaa luonnon puhua puolestaan

Seikkailijat ja seikkailukasvattajatkin suosivat luontoympäristöä elämysten tuojana ja mieleenpainuvien kokemusten temmellyskenttänä. Kasvu- ja oppimiskokemusten mahdollistajana luonnosta löytyy vertaansa vailla olevia paikkoja. Sinne ulos meidät on alun perin luotukin, ei sohvalle TV:n ääreen. Mutta tulisiko meidän seikkailukasvattajina tyytyä vain luontokokemuksen kasvatukselliseen vaikutukseen? Ja onko luonto vain pelkkä suorituspaikka? Voisiko se olla myös jotain muuta?

Antaa luonnon puhua puolestaan

OSA2: Kaisa Pietilä

Kognitiivisen psykoterapian ja elämyspedagogiikan kohtaaminen erityisluokanopettajan työsssä

Kahta asiaa voisin suositella kaikille: elämyspedagogisseen prosessiin osallistumista ja psykoterapiaa. Elämyspedagogisella prosessilla tarkoitan kestoltaan ja intensiteeliltään riittävän pitkää ryhmäprosessia, joka mahdollistaa turvallisen oman itsen tutkimisen toiminnoissa, jotka koskettavat kehoa, mieltä ja sydäntä mahdollisimman kokonaisvaltaisesti. Psykoterapiassa (suuntauksesta riippumatta) tutkiminen tapahtuu (useimmiten) kahden ihmisen – asiakkaan ja terapeutin välisessä ihmissuhteessa, joka niin ikään mahdollistaa turvallisen kohtaamisen oman itsensä kanssa.

Kuva: Siiri Kumpulainen

OSA3: Paavo Heinonen

2000-luvun aikana niin lasten kuin aikuisten maailma on muuttunut. Arjen kiire ja stressi on lisääntynyt samalla kun teknologian avulla pyritään saamaan kaikesta toiminnasta tehokkaampaa ja sen myötä edullisempaa. Yhteiskuntamme arvostaa nopeaa ja tehokasta toimintaa, jolloin toimintoja keskitetään suuriin yksiköihin. Sama koskee myös maailmaa katsottuna lasten ja nuorten silmin kun koulujen luokkakoot kasvavat ja kyläkouluja lakkautetaan. Vielä suuremmin lähes jokaisen lapsen maailmaa on mullistanut kuitenkin teknologian kehitys, jonka mukana tuomat mahdollisuudet ovat todellisuudessa rajoittaneet lapsenomaisia toimintoja. Tällä hetkellä teknologia sekä keinotekoisuus hallitsevat lasten maailmaa ja lapsi tottuukin jo pienestä pitäen vastaanottamaan valtavia määriä erilaisia ärsykkeitä näyttöpäätteiltä

Kuva: Siiri Kumpulainen