• Suomeksi
  • In English
Seikkailukasvatuspäivät 2016 » Tilaa uutiskirje

OSA II: Elämyspedagogiikan historia

”Kaikki ongelmat ja konfliktit maailmassa ovat vain heijastusta itsestämme ja maailma toimii peilinä jokaiselle meistä. Siksi meidän on pyrittävä löytämään ratkaisut sisältämme … aiheuttamalla voimakkaita kokemuksia ja aikaansaamalla vahvoja ihmissuhteita, tavoitteenamme on auttaa meitä jokaista löytämään sisimmästään itse aavistamattomia energianlähteitä, itseluottamusta sekä spontaania luovuutta.” (Vapaa suomennos teoksesta Holec, 1994 s. 146)

 

Antiikin Kreikan ajattelijoista nykyaikaan

Outward Bound Finland ry:n sivuilla julkaistavan Elämyspedagogiikan monet kasvot –kirjoitussarjan tavoitteena on laajentaa lukijoiden tietämystä ja tuntemusta elämyspedagogiikan alalta. Kirjoituksissa tullaan käsittelemään elämyspedagogiikkaan liittyviä teemoja sekä mikä on kasvatuskoulutusta maailmanlaajuisesti järjestävän Outward Bound:n rooli elämyspedagogian verkostossa. Tässä tekstissä paneudutaan kasvatuksellisten ja koulutuksellisten menetelmien kehitykseen vuosisatojen ja jopa tuhansien saatossa.

Hataran tieteellisen tutkimuspohjan perusteella elämyspedagogista filosofiaa sekä teoriaa on vaikea määritellä yksiselitteisesti. Sen sijaan alan asiantuntijat ja historiantutkijat usein pohjaavat tietonsa yksittäisten filosofien kehittelemiin teorioihin ja soveltavat niitä ajan yhteiskuntaa hallitseviin ilmiöihin. Ymmärtääksemme elämyspedagogiikan tausta-ajatuksia, on ensin tarkasteltava lyhyesti antiikin Kreikan filosofien välittämää sanomaa.

Kehittäessään koulukuntia sekä oppilaitoksissaan opettaessa, kreikkalaiset filosofit Sokrates, Platon ja Aristoteles (470 eKr. – 322 eKr.) painottivat jokainen ihmisen kokonaisvaltaista kehittämistä ja kasvatusta. Sokrateen oppeihin kuului oppijan aktiivinen ajattelutyö kun Platon puolestaan painotti nuorten miesten arvomaailman kehittämistä riskinoton kautta. Aristoteleen, Platonin oppipojan, opetusideologiaan kuului vahvasti hyveiden sekä ihmisarvojen kehittäminen tekemisen kautta. (Barnes & Sharp, 2004) Edellä mainitut kreikkalaisten filosofien painottamat opetuksen tavoitteet ovat yhä edelleen vahvasti nähtävissä nykypäivän elämyspedagogiikan kokemuksellisissa toiminnoissa sekä yleisessä elämyspedagogian ideologiassa. (Stetson, 2013)

Opetuksen tieteenalan kehitys on sittemmin kohdannut monia suuria filosofeja sekä alan kehittäjiä, jotka ovat tehneet suuren työn opetuksellisten menetelmien kehityksessä. Itse elämyspedagogisen sekä seikkailukasvatuksellisen toiminnan ensimmäisinä mullistavina ilmiöinä voidaan pitää Ernest Thompson Setonin Amerikkaan perustamia Boy Scouts sekä Woodcraft Folk -liikkeitä 1900-luvun alussa. Nämä ilmiöt saavuttivat nopeasti suosiota myös Euroopassa, jossa järjestöt toimivat aktiivisena yhä edelleen. (Chalmers & Dancer, 2008) Pian amerikkalaisten ilmiöiden jälkeen isobritannialainen Lordi Robert Baden-Powell havaitsi erityisesti nuorten miesten kärsivän elämänilon sekä –halun katoamisesta. Lordi Baden-Powell halusi rikastuttaa nuorten elämää antamalla heille syyn kiinnostua ja innostua asioista sekä sytyttää nuorten uteliaisuuden uuden oppimiseen, ja niin sai Partio –liike alkunsa Iso-Britanniassa vuonna 1907. Sama ilmiö on levinnyt laajalle ympäri maailman ja toimii yhä aktiivisesti tavoittaen miljoonia nuoria. (Daniels, 2007)

Elämyspedagogiikan kehityksestä puhuttaessa ei voi olla ohittamatta kenties sen suurimman vaikuttajan, saksalaisen kasvatuspedagogi Kurt Hahnin (1886-1974) nimeä. Elämänsä aikana Hahn perusti lukuisia elämyspedagogisia kouluja sekä koulutuksellisia järjestöjä kuten Outward Bound, the Duke of Edinburgh Award, Gordonstoun School Skotlannissa sekä United World Colleges yhteisön. Hahnilaiseen filosofiaan kuului vahvasti ajatus siitä, että nuorten tulisi täyttää osansa elämässään ei vain itsensä vuoksi, vaan myös yhteiskunnallisen hyödyn nimissä. Antiikin Kreikan filosofeilla oli suuri vaikutus Hahnilaisen ideologian kehitykseen, niinpä Hahn avoimesti myönsikin, että monet hänen esittämät ajatukset eivät olleet hänen omiaan vaan tulivat erityisesti Platonin sekä Aristoteleen filosofioista. Erään tunnetuimmista eetoksistaan Kurt Hahn kirjoitti Belgialaisen kirkon  seinään: ”there is more in you than you think” (Stetson, 2013 s. 48). Tämän sanomalla Hahn halusi vakuuttaa jokaiselle, että sisällämme on paljon enemmän voimaa, rohkeutta ja myötätuntoa kuin osaamme ikinä itse ajatella. (Stetson, 2013)

Hahnin lisäksi modernin elämyspedagogisen ajattelun taustalla on mainittava ranskalais-sveitsiläinen kirjailija Jean Jacques Rousseu sekä amerikkalainen filosofi John Dewey, joiden teorioissa opetuksen ytimenä on aktiivisesti toimiva oppija. Heidän tarkkailuiden mukaan kaikkein tehokkain oppiminen tapahtuu silloin, kun osallistuja on motivoitunut oppimaan vapaaehtoisesti sekä toimimaan aktiivisesti. (Barnes & Sharp, 2004)

Sittemmin elämyspedagogiset ajatukset ovat levinneet laajalti ympäri maailmaa. Monilla alueilla eri puolilla maapalloa on nähtävissä omanlaisensa, kulttuuriin ja paikalliseen historiaan kytköksissä oleva seikkailukasvatuksellinen traditionsa. Esimerkkeinä mainittakoon Saksassa tunnettu erlebnispädagogik, Skandinavian maiden friluftsliv sekä Englannissa vahvasti esillä oleva outdoor education. (Transcultural European Outdoor Studies, 2012)

Elämyspedagogiikan monet kasvot –kirjoitussarjan toisessa osassa on avattu elämyspedagogiikan historiallisia juuria sekä alan suuria vaikuttajia. Seuraavassa julkaisussa tullaan tarkastelemaan elämyspedagogian kehittymistä viimeisen 50 vuoden osalta sekä sitä, miten yhteiskunnan ja yleisen länsimaisen elämän muutoksen ovat vaikuttaneet seikkailullisia menetelmiä käyttäviin toimijoihin, kuten Outward Boundiin.

 

Lähteet

Barnes, P. & Sharp, B. (2004). The RHP Companion to Outdoor Education. Lyme Regis: Russell House Publishing.

Daniels, A. (2007) ‘The man who made Scouting’, New Criterion, 22(10) June, pp. 22-27.

Holec, O. (1994). The present and the future of Outward Bound Czech Republic. In J. Neumann, I. Mytting, & J. Brtník (Eds.), Outdoor activities: Proceedings of international seminar Prague ’94 Charles University (s.145-148). Lüneburg: Verlag edition erlebnispädagogik.

Stetson, C.P. (2013) ‘An essay on Kurt Hahn: Genius of Experimental Education in the Twentieth Century’, Outward Bound International Journal. s. 47-53. Aviemore: Outward Bound International.

Transcultural European Outdoor Studies. (2012) ‘Course Description’, Nähtävissä: http://www.uni-marburg.de/fb21/ifsm/teos/courses/coursedescription/index_html (Luettu: 14.11.2013)