• Suomeksi
  • In English
Seikkailukasvatuspäivät 2016 » Tilaa uutiskirje

Kosken hurmaa

Olin vasta oppinut melomaan ”sileällä”, kun pääsin kuuntelemaan kokeneenpien melontakavereiden tarinoita huimista  seikkailuista tulvajoilta. Itse en ollut vielä silloin koskia nähnytkään.

Kiinnostus heräsi ja kavereiden yllytyksestä lähdin OBF:n peruskoskikurssille Ahvioon kesäkuussa 2011. Aallot näyttivät silloin isoilta ja virtaan meno hirvitti, vaikka tosiasiassa sinä vuonna paikka oli aika kesy. Silti virta, kivet, aallot tai akanvirrat saivat kajakin kaatumaan ja uinteja tuli paljon koska eskimokaan ei oikein onnistunut.

Kyselin Siniltä (OBF:n kurssivastaava) olisiko OBF:llä koskijatkokursseja, mutta silloin ei vielä semmoista kurssia järjestetty.

Kipinä koskimelonnasta jäi ja seuraavana keväänä kävin aktiivisesti seuraamassa milloin olisi mahdollisuus päästä seuraavalle koskikurssille/ kursseille ja heti tilaisuuden tullessa ilmoittauduin Ahvion koskijatkokurssille sekä peruskoskikurssille. Menivät mielestäni väärinpäin mutta väliäkö sillä, halusin oppia lisää.

OBF:n koskijatkokurssi oli Ahviolla toukokuussa 2012 ja silloin vettä oli ihan oikeasti paljon!! Pitäisikö näin pienillä ”pulkilla” tonne mennä?? … no tietenkin mentiin ja taas uitiin ja monta kertaa, mutta enää vain akanvirrassa. Eli jotain oli ehkä kuitenkin jäänyt viime vuotisesta kurssista mieleen, en tiedä oliko Petri kanssani samaa mieltä.

Sanoin hänelle ennen kotia lähtöä , että ensikuussa taas nähdään samoissa merkeissä, sillä olen myös ilmoittautunut kesäkuun peruskoskikurssille.

Kurssiviikonlopun lähestyessä rupesin miettimään, että mitäköhän minä siellä oikein teen? Kaikki kurssilaiset saattavat olla ensikertaa koskessa, eikä keretä kosken kuohuissa tarpeeksi meloa.

Petri oli varmaan asiaa ajatellut myös sillä hän ehdotti minulle aina välillä jotain vaativampaa extra tehtävää mitkä otinkin mielelläni vastaan.

Mieleenpainuvin oli yrittää kiertää pieni saari. Siinä jouduin itse etsimään reitin vastavirtaan ja sen jälkeen laskea myötävirtaan samaan paikkaan. Onnistuin löytämään reitin ja samalla myös huomasin että kehitystä koskimelonnassa on täytynyt tapahtua! Eihän tuo olisi ollut aikaisemmin mitenkään mahdollista.

Kurssi ylitti odotukseni, uintejakaan ei tullut kuin pari. Mutta ehkä vielä ensivuonna jatkokoskikurssilla nähdään, vaikka olisinkin koskessa päässyt useamminkin treenaamaan.

 

t: Alppi