• Suomeksi
  • In English
Seikkailukasvatuspäivät 2016 » Tilaa uutiskirje

Blogit

Kurssikokemuksia elämyspedagogiikan teoriakurssilta

Elämyspedagogiikan teoriakurssi pidettiin helmikuisena viikonloppuna Pälkäneellä. Kurssille ilmoittautuessani tiesin Outward Boundista lähinnä sen maineen Yhdysvalloissa, jossa OB on lähes synonyymi luonnossa tapahtuvalle oppimiselle. Kurssin sisällöstä en tiennyt paljon enempää, koska julkaistu kurssiohjelma oli aika ylimalkainen. Syy salaperäisyyteen ja muutkin epäselvät asiat kirkaistuivat vähitellen viikonlopun aikana.

Tavoitteenani oli saada kurssilta uusia ideoita ja päästä juttelemaan alalla toimivien kanssa. Oppimisen ohjaaminenhan on sikäli yksinäistä hommaa, että osallistujat keskustelevat toistensa kanssa, mutta ohjaaja voi keskustella lähinnä itsensä kanssa. Sikäli pieni tuuletus ohjaajaporukassa tekee hyvää. Meitä oli koolla kymmenkunta osallistujaa. Kokemustaustat olivat aika erilaisia, mutta  yhteistä oli innostus luontoliikuntaan ja elämyspedagogiikkaan. Ryhmä alkoi rakentua jo ennen kurssia, kun sovimme kimppakyytejä ja ruokailujen järjestämistä. Kurssin alkaessa oli jo melkein kuin olisi tuttuun porukkaan tullut. 

Kokeneena kurssilla kävijänä odotin tilaisuuden käynnistyvän esittäytymiskierroksella, mutta sellaista ei tullutkaan. Sen sijaan aloitimme muutamalla harjoitteella ulkoilmassa. Tässä olikin selvä järki: harjoite paitsi murtaa jäätä, myös antaa ohjaajalle tietoa, mihin mihin ryhmä on valmis ja miten se toimii yhdessä. Se on kuin ohjaajan henkivakuutus tulevaa varten. Taustojen kertominen pikemmin jäykistää ja kasvattaa ennakkoluuloja. Osallistujien taustat tulivat kyllä esille kurssin mittaan. Matkan varrella  selvisi, ketkä olivat kaatuneet kanotilla koskessa, minkälaisia sattumuksia on tullut vastaan vuorilla tai minkälaisiin haastaviin tilanteisiin itse kukin on joutunut ohjattaviensa kanssa.

Mielenkiintoista pohdittavaa elämyspedagogian teoriakurssilla

Kurssi jatkui sisätiloissa. Kävimme läpi seikkailun ominaisuuksia ja elämyspedagogiikan taustaa keskustellen ja alustusta kuunnellen. Koska elämyspedagogiikka koskettaa ihmistä kokonaisvaltaisesti, keskustelu etääntyi välillä yhteiskunnallisiin kysymyksiin palatakseen taas takaisin ohjaamiseen.

Toiminnallisena palikkana päivän ohjelmassa teimme harjoitteen, jossa rakensimme tiiminä lumiukkoa. Harjoite itsessään oli yksinkertainen, mutta se toi esille monipuolisia asioita. Rakentamiseen kulloinkin osallistuvat olivat sokeita ja mykkiä kun taas työnjohto näki kaiken ja pystyi kommunikoimaan. He saattoivat vain ihmetellä, miten hankalasti rakentaminen sujui ollakseen itse yhtä kömpelöitä kohta työmaalle mennessään. Lumiukosta tuli hienoin sokeana tekemäni ukko ja sen tekeminen pisti pohtimaan johtajuutta, viestintää, ihmisten erilaisia rooleja ja alkuvaiheen ryhmän toimintaa.

Elämyspedagogiikan teoriakurssi: Kokemuksia

Muutenkin oli ajatuksia herättävä päivä. Illalla ainakin miesten saunassa puhuttiin hyvän aikaa elämyspedagogiikasta ennen kuin siirryttiin arkisempiin asioihin. Työviikon jälkeen kukaan ei jaksanut valvoa pitkään ja saatiin kunnon yöunet seuraavaa päivää varten. Sängyssäkin asiat raksuttivat vielä päässä ja piti pari kertaa nousta ylös kirjoittamaan hyvä oivallus ylös. 

Sunnuntaina aamupalan jälkeen kurssin ohjaaja Ilkka kysyi, mistä tänään haluttaisiin puhua. Päiväohjelma ei ollut ylimalkainen salaperäisyyden vuoksi, vaan koska siihen oli tarkoitus vaikuttaa. Tulimme siihen tulokseen, että nyt on kuultu tarpeeksi alustuksia. Halusimme syventää pienryhmissä ryhmäprosessin tukemista ja tehdä vielä jonkin harjoitteen. Saamamme piti. Ryhmäprosessin eteneminen on elämyspedagogiikan kannatlta aivan keskeinen teema. Vaikka se on aiheena aika tuttu, siihenkin löytyi hyviä ideoita kun verrattiin kokemuksia ja lähdettiin ideoimaan.

Harjoitteessa oli tällä kertaa selkeä määrällinen tavoite: täyttää astia annettujen sääntöjen mukaan. Homma ei tahtonut aluksi sujua ja jos on taipumusta turhautumiseen, tässä oli siihen hyvä tilaisuus. Tärkeä oppimiskokemus sekin. Harjoitus purettiin täysin hiljaisesti, mikä oli itselleni uusi ja kiinnostava tapa. 

Elämyspedagogiikan teoriakurssikertomus

Iltapäivällä kämpän siivottuamme lähdettiin kotimatkalle. Lyhyessä ajassa, runsaassa vuorokaudessa, oli ehtinyt tapahtua aika paljon. Olin tutustunut uusiin ihmiisiin ja saanut uusia ideoita ja innostusta. Siinä sivussa selvisi sekin, mitä kaikkea Outward Bound tekee. Tästä on hyvä jatkaa tuleville kursseille kun taas tulee nälkä uuteen.


Kirjoittaja: Lauri Luoto

Kuvat: Michelle Suni

Elämyspedagogian teoriakurssi: Onnistuminen ei aina ole helppoa!


Kirjoittajan muut blogit